Homo sapiens


Homo sapiens, viisas ihminen tai viisas mies. Tuskin. Ehkä joskus ollut, ehkä silloin kun tuo nimi keksittiin 1700-luvun puolessa välissä… joku ruotsalainen. Joku viisas. Tyhmähän ihminen on kyllä aina ollut… tai tyhmyyttään ainakin liian utelias. Niinkuin ensimmäiselle ihmisparille jo kävi siellä Edenissä. Käärme vähän houkutteli ja ihminen oli höynäytettävissä ja lisäksi tietysti utelias: ”Ette te suinkaan kuole… ei Jumala sitä tarkoittanut, vaan te tulette tietämään totuuden”.

No, kuinkas sitten kävi? Eivät kuolleet Adam ja Eva heti, mutta koko ihmiskunnasta tulevaisuudessakin tuli kuolevaisia. Siis kerroin ensimmäisestä ihmisparista, siis niistä jotka Jumala loi ensimmäiseksi ihmisiksi. En puhu apinoista. Kyllä Jumala loi nekin, mutta erikseen. Jotkut kyllä uskottelevat itselleen, että miljoonien vuosien aikana, olikohan se 10 miljoonaa vuotta sitten tai jotain, ihminen kehittyi apinasta. Kun se hyppäsi alas puusta ja muutti hiekka-aavikolle tai savannille ja joutui sitten sen takia suoristamaan selkänsä ja alkoi kulkemaan pää pystyssä. Kädet lyhenivät, kun ei enää roikuttu puissa. Ketkä poloiset eivät sitten hypänneet, jäivät apinoiksi. Näinhän se tarina meni. Sen voit vaikka lukea Tieteen satulehdestä. Onhan se naurettava tarina, mutta uskoo ken, jolla on se mielettömän luja usko.

Satukirjasta tuli mieleen, kun olin aikoinani kansakoulussa, joka muuttui sitten myös peruskouluksi jossain vaiheessa, minulla oli tosi mukava luokan opettaja. Viidennellä ja kuudennella luokalla. Opettaja aina ennen tunnin päättymistä luki satukirjaa meille. En enää muista satukirjan nimeä, mutta siinä oli nämä tutut Punahilkka- ja Pavunvarsitarinat. Jättiläiset oli myös. Ja me tykättiin niistä tarinoista… ja opettajasta. Joskus oltiin kyllä muutaman pojan kanssa kai niin villejä, että määräsi jälki-istuntoon. En enää muista, mitä pahaa me tehtiin, mutta koulun jälkeen tunniksi istumaan. No, ei me tuntia lusittu, ehkä puolet. Sen jälkeen laski meidät kotiin ja antoi jokaiselle mukaan suklaapatukat. Hehheh. Aika erikoista. Tehtiin kyllä opelle kaikenlaista jäynää. Opettaja oli hiukan hermoheikko, kädet tärisi ja aika vanhakin oli… siis meidän näkökannasta. Todellisuudessa oli ehkä neli- tai viisikymppinen mies, mene ja tiedä… eli meidän mielestä kuitenkin ikäloppu. Mutta kerran ainakin säikäytettiin se pahemman kerran. Laitettiin opettajan pöydälle seuraavan oppiaineen kirjan alle hämähäkki. Siis sellainen kuminen, iso ja musta, joka tais pompahtaakin, kun kirjan nosti. Opettaja säikähti niin perusteellisesti huudon kanssa, että hyvä ettei sydistä saanut… me siis luokassa. Mutta meillä oli hauskaa. No, huumorintajuinen hän kun oli, niin nauroi kohta itsekin.

Minulla ei usko riitä evoluutioteoriaan, eikä mihinkään alkuräjähdysteoriaan. Se että tämä ihmeellinen maailma syntyisi itsestään, on niin outoa. Ilman suunnittelijaa? Minusta on paljon helpompi uskoa, että joku on suunnitellut kaiken ja sitten tehnyt sen. Niinhän se kaikissa asioissa menee. Ei mikään asia synny itsestään. Ei, vaikka siihen laitettaisiin aikaa vaikka kuinka paljon. Miten se aika alkaisi jotain tekemään itsestään? Kyllä kaikki valmistuu, jos aikaa kuluu muutama miljardi vuotta. Huhhuh. Miten jostain tyhjästä voi itsestään syntyä elämää, jos ei ole tekijää, elämän synnyttäjää? Miten esimerkiksi ihminen kun on tällainen soluviidakko, jossa kaikki on kohdallaan, syntyy aina vaan kädet ja jalat oikeassa kohdassa? Silmät, nenä ja suu suurinpiirtein samoilla sijoilla naamataulussa, eivätkä ole siirtyneet milloin mihinkin kohtaan.

Niin ihminen olisi siis kuitenkin syntynyt ihan itsestään, ilman valmistajaa? Ai niin, sehän tuli apinasta. No, miten se apina on valmistunut itsestään, ihan itsekseenkö… eikö sitäkään kukaan ole tehnyt? No, jotkut sanoo, että se tuli kalasta. Kala yhtenä kauniina päivänä hyppäsi järvestä kuivalle maalle ja huomasi että tarvitsee keuhkot, hommasi ne itsestään ja tiputti evät poies ja otti jalat alleen. No, miten se kala on syntynyt? Mistä se sai elämän… tyhjästäkö? Siis siitä alkupamauksestako? Jos tavara sinkoilee toisistaan poispäin, milloin ja miten ne alkoivat kerääntymään yhteen, että siitä voisi edes jotain tulla? Kyllä kai, jos AIKA kuluu, ja menee MILJARDEJA vuosia.

HOMO SAPIENS säv ja san Sakari Söderling